Finlandia-talo on yksi Suomen merkittävimpiä modernejarakennuksia. Laajassa perusparannuksessa rakennuskunnostetaan nykypäivän vaatimuksiin suojeluakunnioittaen. Samalla avataan yleisölle uusia tiloja, sekämahdollistetaan entistä monipuolisempia tapahtumia,lisätään muunneltavuutta ja parannetaan samanaikaisenkäytön mahdollisuuksia.

Taloteknisistä ja toiminnallisista parannuksistahuolimatta alkuperäinen luonne säilyy. Marmorijulkisivunuusimiseen on paneuduttu lukuisin mallein ja kaikkipäätiloja koskevat muutokset tehdään mahdollisimmanhuomaamattomasti ja arvokkaita pintoja säilyttäen.

Yhdessä Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n kanssa suunnittelemamme Olympiastadionin perusparannushanke 2012-2020 on yksi vuonna 1938 käyttöön vihityn stadionin suurimpia korjaus- ja muutostöitä. Rakennusta laajennettiin, katsomon pohjois- ja eteläkaarteet katettiin ja kaikki vanhat tilat tornia lukuun ottamatta joko perusparannettiin tai muutettiin vastaamaan nykyajan vaatimuksia mm. esteettömyyden, paloturvallisuuden ja yleisötapahtumien toiminnallisuuden osalta.

Muutosten ja korjausten tavoitteena oli myös mahdollistaa stadionin käyttö monipuolisena tapahtuma-areenana niin urheilukilpailuissa kuin viihde- ja kulttuuritapahtumissakin.

Työyhteenliittymä Arkkitehtitoimisto K2S ja Arkkitehdit NRT

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus on valmistunut syksyllä 2024 Kotkan kantasataman merelliseen kaupunkiympäristöön. Rakennus sisältää monikäyttöisten yleisopetustilojen lisäksi paljon erilaisia tutkimus- ja laboratoriotiloja opetuskäyttöön, mm. merenkulun simulaatiotilat sekä minisairaalan.

Työyhteenliittymä Arkkitehdit NRT ja AOR Arkkitehdit

Kolmen asunto-osakeyhtiön asuin- ja liikekerrostalo valmistui Helsingin Verkkosaareen 2021.

“Rakennuksen sijainti katuakselien leikkauspisteessä on ohjannutrakennusmassan muotoa nousevaksi kärjeksi. Syntyvä suurveistos on toisaalta yksinkertainen ja samalla omanlaisensa.

Talon julkisivut ovat kiinni katulinjoissa, mikä korostaa korttelin täsmällistä hahmoa kaupunkikuvassa. Julkisivujen yksinkertaiset pinnat luovat talolle vaikuttavan mittakaavan, jota katon muoto kuitenkin elävöittää antaen ulkoarkkitehtuuriin dynaamisen ilmeen. Yksiaineiset laajat lasisivut liittävät talon ympäristönmittakaavaan.

Ulkoarkkitehtuuriltaan talo on kuin kineettinen teos, jossa asukkaiden parveke-elämä, avautuvat ja sulkeutuvat lasit sekä kuvioidut lasiosat muodostavat muuttuvia sommitelmia.”

– Jyrki Tasa