Yhteistyö palautti kaupunkikuvaan yksityiskohtia kivi-Kallion rakentumisen ajalta

Kun peruskorjausta alettiin valmistella, koulua leimasi 1960-luvulla tehdyt muutokset. Tuolloin ovet ja ikkunat oli pääosin vaihdettu, sisätilojen sävyt ja koristemaalaukset maalattu yli ja julkisivun jugend-koristelu yksinkertaistettu. Koska korjausaste olisi joka tapauksessa korkea, meille tuli mahdollisuus arvottaa ja harkita uudelleen aiemmin tehtyjä valintoja. Tavoitteeksi otettiin tekniikan ja toiminnan parantamisen lisäksi rakennuksen alkuperäisen kerrostuman korostuminen ja vielä niin, että 1910-luvun detaljeja palautettaisiin.

Palauttava korjaus edellytti arkkitehdeilta ammattitaitoista tulkintaa osin hyvin fragmentaarisesta tiedosta. Esimerkiksi väritutkimuksia tehtiin, mutta niiden anti jäi niukaksi, sillä rappauskerrokset oli uusittu aiempien korjausten yhteydessä. Tärkeäksi lähtötiedoksi tulivat vanhat valokuvat, joista saatiin tietoa muun muassa alkuperäisestä julkisivukoristelusta.

Väreistä mustavalkoiset kuvat eivät osanneet kertoa. Niiden avulla päästiin kuitenkin kiinni tunnelmiin ja pintojen tummuusastevaihteluihin. Värisuunnittelussa tukeuduttiin aiempaan suunnittelukokemukseen ajan rakennusten parissa, ja päätökset tehtiin tiiviissä yhteistyössä Kaupunginmuseon ja konservaattoreiden kanssa.

Työ- ja värimalleja tehtiin paljon, ja valmistajat saatiin sitoutumaan niiden kautta tavoitteisiin. Yhdessä muiden suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa löydettiin hyviä, suojeltuun rakennukseen sopivia ratkaisuja muun muassa haastaviin esteettömyys- ja paloturvallisuuskysymyksiin.

Hyvin sujunut yhteispeli huomioitiin Helsingin kaupungin Rakentamisen ruusu -palkintoehdokkuudella. Ehdokkuuden perusteluiksi nostettiin erityisesti sujuva yhteistyö ja asiantunteva toiminta.